sunnuntai 11. helmikuuta 2018

Barrel Racing- tunti

Löysin vanhan, vuodelta 2016 luonnokseksi jääneen postauksen! :D En tiedä, miksen ole tätä julkaissut. Päätin julkaista tämän ihan alkuperäisessä muodossaan, eli kuvat ja tekstit ovat vuodelta 2016.

Eräänä päivänä herra Michael tuli vierailemaan Hawkflamen tallille. Hänen tarkoituksenaan oli pitää Barrel Racing -tunti kolmelle ratsastajalle. Michael on barrel racing -mestari, hän on voittanut monia kilpailuja myös kansallisella tasolla ja nyt tarjosi opetustaan muille.

Kolme onnekasta tyttöä, jotka tunnille pääsivät, olivat:
Laura, joka sai ratsukseen Pikumonin

Alisa ratsullaan Capuccino

Sekä Katie, jonka ratsuna oli Lobina -tamma.

Lyhyiden uralla käveltyjen alkukyntien jälkeen ratsastajat siirtyivät kahdelle ympyrälle, toiselle Katie ja Alisa...

...ja toiselle Michel sekä Laura.
Pikumoni oli jo alkutunnista hieman rauhaton, mutta se kuuluu orin luonteeseen.


Ensin Michel näytti hevosensa Hectorin kanssa käynnissä, miten Barrel Racing- puomit tuli kiertää. Ratsukko näytti myös ravissa ja laukassa saman, laukassa Michel kehotti pitämään vauhdin näin alkuun hillittynä.
Miehen ja orin yhteistyö oli loistavaa, Hector suorastaan luki Michaelin ajatuksia!

Ensimmäisenä vuoroon pääsivät Katie ja Lobina.


Seuraavaksi Alisa pääsi testaamaan rataa Capuccinon kanssa.

Viimeisenä radalle lähtivät Laura ja Pikumon.


Pikumonia ei kiinnostanut puomien pujottelu, joten se päätti ryöstää ja laukata syömään mehukasta ruohoa!

Ori nousi jopa pari kertaa pystyyn Lauran yrittäessä sitä takaisin radalle.


Lopuksi Laura sai orin takaisin hallintaan ja lopputunnin yhteistyö sujui.


perjantai 9. helmikuuta 2018

Paluu?

Hei taas piiitkästä aikaa! Sain yhtäkkiä motivaatiota tulla kirjoittamaan tännekin blogiin. Voisin nyt kertoa, mitä schleich - kannalla on tapahtunut vuosien saatossa.

Ensimmäinen, merkittävin asia on, että ole myynyt suurimman osan niin Schleich-hevosista kuin eläimistäkin. Ennenhän aina ostin suunnilleen kaikki hevoset ja ponit, jotka kauppoihin ilmestyi, joten niitä oli kotiin kertynyt jo satoja. 2016 taisin kuitenkin lopettaa niiden keräilyn. Viime vuoden lopulla aloin myymään niitä ja sainkin kaiken haluamani myytyä. 

Miksi myin schleichejäni?
Tuntui tarpeettomalta, että nurkissani lojui satoja keräilyeläimiä, joilla en periaatteessa edes tehnyt mitään. Ne veivät aivan hirveästi tilaa ja tarvitessani lisää tilaa muille tavaroilleni, täytyi minun myydä jotain alta pois. Lisäksi rahantarve oli yksi iso syy.
Minulle kuitenkin jäi näitä vielä kohtalaisen paljon, lähinnä hevosia ja poneja. Tulen varmaan käymään niitä vielä läpi ja ehkä myymään joitain.

Toisekseen, purin lähes kokonaan tallin, jonka vuonna 2014 rakensin. Puhdistin sen ja kiinnitin karsinat siistimmin ja paremmin. Lisäksi tein vähän muitakin muutoksia. Voisin tehdä erikseen postauksen, jossa kerron kuvien avulla, mitä tein!


Mitä blogin tulevaisuuteen kuuluu?
Teen heti alkuun selväksi, että olen täysi-ikäinen opiskelija, jonka ajasta suurimman osan opiskelun lisäksi vie keppihevosten valmistaminen tilauksena ja myyntiin. Koska Schleichit eivät enää edes ole esillä huoneessani, eikä minulla ole juuri ollenkaan ylimääräistä vapaa-aikaa, tiedän varmasti sanoa, ettei tästä blogista milloinkaan tule aktiivista. Joka tapauksessa haluaisin yrittää jatkaa tämän kirjoittamista, joskin postaustahti ei varmasti ole kovin aktiivinen. Mutta parempi muutama postaus vuodessa kuin ei yhtään, right? 
Harrastan kuitenkin valokuvaamista, joten olisi välillä hyvää vaihtelua kuvata myös Schleichejä, sen avulla saisin ehkä heräteltyä vanhaa harrastustani eloon. Blogista tulee jatkossa varmaankin enemmään valokuvapainotteinen.

perjantai 26. syyskuuta 2014

Voihan karkureissu!

Oli rauhallinen aamupäivä. Tallityttö Sohvi käveli kohti tarhaa, jossa hänen hoitohevosensa, Camarquenheonen Fauna oli. Fauna oli tarhan perällä, mutta tuli Sohvia portille vastaan. Tyttö oli juuri avannut portin viedäkseen orin ulos, mutta se ei halunnutkaan mennä sinne minne piti..



Fauna nousi pystyyn ja rynnisti Sohvin ohi avonaisesta portista. Tyttö ei enää saanut narusta kiinni, eikä voinut muuta kuin väistää hevosen kavioita.

Faunan hurja pakomatka alkoi, ori laukkasi pois tallin pihalta.

Ensin ori suunnisti pellonreunaa kohti metsää



Metsässä Fauna ylitti eteen sattuvat esteet ja nautti vapaudestaan täysin siemauksin


Faunan matka jatkui yli kallioiden...

...ja yli ojien. Se ei välittänyt märästä kasvillisuudesta, joka kasteli sen karvaa.


Jo lähestyessään kotitallia Fauna meni puiden välistä...

...ja riimunnaru jäi kiinni puun oksaan!

Fauna ei tajunnut, miksi sen matka oli yhtäkkiä pysähtynyt.

Ori yritti riuhtoa itseään irti, mutta turhaan, se hirnui, kuopi maata ja nousi takajaloilleen, tuloksetta. Naru oli liian tiukassa kiinni.

Kymmenisen minuutin päästä ori kuitenkin kuuli askeleen ääniä ja huhuilua, ääni oli tuttu. Tuttu hahmo lähestyi:

Sohvi oli kuullut orin hirnunnan ja riensi apuun.


Sohvi  rauhoitteli oria ja sai Faunan helposti irti

Niin matka kohti kotia voi alkaa


Hevonen seurasi kiltisti perässä, sillä ei enää ollut aikomustakaan temppuilla.


Onneksi kaikki päättyi onnellisesti. Sohvi tosin ei enää lähtenytkään ratsastamaan, koska Fauna oli jo juossut tarpeeksi tältä päivältä. Hän vei sen talliin, harjasi ja antoi päiväruoat.

lauantai 6. syyskuuta 2014

Maastossa Galibbolla

Aamupäivällä Galibbo- ori pääsi maastoilemaan :D Galibbolla testattiin ensimmäistä kertaa lännensatulaa ja hieman se ihmettelikin kun satulassa oli kaksi satulavyötä. 

Suuntana oli läheinen metsikkö, jonka jälkeen suunnistettiin lammen kautta kallioille.

Metsikössä ei tänään tullut vastaantulijoita, naapuri ei siis ollut vielä ehtinyt lähteä lenkille koiransa kanssa :D 

Hetken matkaa mentiin metsän reunaa, koska polku metsässä loppui.. :D

Metsikössä piti myös kiivetä muutaman mäen päälle


Kahden mäen päälle piti kiivetä, ensimmäinen oli jyrkempi kuin se seuraava, mutta hyvin Galibbo niistä selviytyi. :)


Sitten mäen päältä alas :D

Seuraavaksi saavuttiinkin lammen rannalle


Galibbolla oli aika jano metsässä vaeltelemisen ja mäkien kiipeilemisen jälkeen, joten se sai juoda lammesta.

Matka jatkui pitkin niittyä, kohti edessäpäin olevia kallioita

Hetken päästä jo saavuttiinkin kallioille



Välillä ihasteltiin maisemia


Siinäpä oli Galibbon aamuinen maastoretki. :)

Ensikertaan sitten! :)